14. elokuuta 2014

Pientä pintaremonttia vaativaa!

Huom! Obs! Huom! Obs!

Pientä lisäystä tälle kirjoitukselle. Hyvät lukijat, lukekaa blogikirjoituksen lopulla. Siellä on myös muutama kuvakin lisätty.


Moikka kaikille!

On mennyt reilusti aikaa kun viimeks kirjoitin jotain tänne. Syy siihen yksinkertaisesti on että ei ole ollut mitään kirjoitettavaa, ( tai en ainakaan keksinyt mitään) mutta nyt olisi jotain mitä ajattelin jakaa teidän kanssa.

Olin jo pitkään katsonut meidän keittiön pöytää että jotain pitäisi sille tehdä kun oli mennyt aika pahaan kuntoon tässä neljän vuoden aikana. No, pöytä, (joka oli 50-luvun mallinen), oli Vantaan kierrätyskeskuksesta hankittu ja jos muistan oikein niin maksoin siitä joku 10-20€ silloin.
Tuolit sitten. Neljä tuolia ovat vaimoni isän jäämistöä. Ovat meillä olleet ulkovarastossa parisen vuotta.
Ja sitten neljä jakkaraa jotka ovat jonkun koulun ruokalan entisiä. Ne hion ja maalaan myös.

Nyt sitten sain vihdoin kipinän ruveta kunnostamaan ne ja samalla nauttia hyvästä lämpimästä kesästä!
Ulkona pihalla sitten rupesin hiomaan ja putsaamaan ja maalaamaan ne.







Tämän näköiset tuolit ovat alkuperäis asussaan.
Aika huonossa kunnossa niin kuin kuvissa näkyy.









Ei sitten muuta kun hiekkapaperia käteen ja hiomaan maalit ja ruoste pois ja puinen istuinosa koneella hiomaan vanhat lakat pois. Sitten pensseli käteen ja maalaamaan Miranol maalilla osat.
Metallinen tuoli osa mustalla Miranolilla ja puinen istuin osa valkoisella Miranolilla. Pari maalikertaa metalliosille ja kolme kertaa istuinosaa niin että kestää. Olen jo vissiin sanonut täällä aikaisemmin että Miranol on maailman paras maali! Hah!
Niin ja uudet muoviset kumitassut tuolin jalkojen päähän.




















 Ja tässä on nyt sitten tulos, aika hieno jos saa itse kehua  :)



Ja sitten jakkarat. Siinä myös aika huonoon kuntoon menneet. Ei muuta kun hiomaan ja putsaamaan ja maalaamaan.





















Ja maali tietenkin sama Miranol ja väritkin samat.




















Ja tämän näköinen sitten jakkara on.






































Sitten ruokapöytä.Se myös on samaa teemaa. Elikkä jalkaosa on mustalla Miranolilla ja pöytälevy valkoisella Miranolilla. Mutta siinä olikin kova hionta pöytälevyn kanssa kun olin venelakalla sen lakannut silloin heti kun olin sen kierrätyskeskuksesta ostanut. Mutta ei se venelakkakaan kestä monen vuoden kulutusta. En valitettavasti älynyt ottaa kuvan pöydästä ennen kuin rupesin hiomaan ja maalailemaan. Ainoa kuva ennen, on keskipidennys palasta kun se oli jo hiottu mutta kuitenkin ennen maalaamista.



Sitten oli ensimmäinen maalikerros kuivunut mutta pinta täynnä koivun siemeniä ja pikkukärpäsiä ja muuta roskaa. Mutta ei hätää kun kuitenkin pitää hioa välissä ennen kuin seuraavaa maalikerrosta penslataan.








Tässä sitten jalkaosakin jo maalattu ja pöytälevyn kolmaskin kerros maalattu ja kuivunut. Jalkojen alle vielä pyöreät filttitassut alle niin ei revi mattoa tai tee maalinjälkiä. Vaikka maali on kuivunut niin menee vielä muutama viikko ennen kuin maali on todella kovettunut kunnolla.












Tässä sitten ruokapöytä, tuolit ja jakkarat tuotu sisään. Pöytä on nyt keski levennysosalla laitettu jonka maalasin mustaksi jotta olisi pikkasen erilaisempi silloin kun on monta ruokailijaa.



Ja tässä niin sanottu normaalissa tilassa.


Itse olen ainakin tyytyväinen tähän tulokseen.



Tässäpä tämä juttu sitten oli. Heippa vaan kaikille!


PS. Niin ja mattokin on pestynä  :)

 
Tässä tulee tämä lisäys tälle blogikirjoitukselle!

Katselin kesällä Ruotsin tv:tä ja ohjelmaa "Sommar med Ernst".Ohjelmassa Ernst teki kahdesta vanhasta pinnatuoleista penkin ulos. Siitä sain itse idean.
Sain huudettua Huuto.netistä kaksi tuolia jotka rupesin putsaamaan ja muuttamaan.



Kävin myös Bauhausissa ja ostin sieltä ison liimapuu levyn. Maalina käytin tietysti minun mielimaalia Miranol.
Ei muuta kun hommiin ja tekemään ainutlaatuisen penkin keittiöön.
Ernst teki omassa ohjelmassa sen penkin niin että laittoi pinnatuolit istuimet vastakkain niin että selkänojat tulivat päätyihin ja levyn siihen väliin. Minä tein omani tällä tavalla kuin kuvassa näkyy. Levy muotoiltu samalla tavalla kuin alkuperäiset istuinosat. Maalausteema sama kun ruokapöytä kun se on levitettynä keskipalan kanssa.



No sitten seuraava istuin.

Kun tässä tämän vuoden toukokuussa tulin mofaksi niin pitäähän tyttären pojalla olla oma istuin täällä myös kun tulee kylään.





Tämän syöttötuolin sain hankittua myös Huuto.netistä ja tosi
edullisella hinnalla.

















Tuoli hyvässä kunnossa, liimaukset ok. Hiekkapaperi käteen vaan ja hiomaan vanha valkoinen maali pois ja sitten uudet maalaukset. Ja tietysti värit teeman kanssa samat.



Mumi saa sitten tehdä ja ommella joku pehmuste siihen istuimelle vielä.

Tässä tämä lisäys tällä kertaa sitten oli.

1. helmikuuta 2014

Leipomista.

Hyvää uutta vuotta 2014 kaikille!

On taas mennyt muutama kuukausi kun en ole mitään tänne blogiin kirjoittanut. Nyt ajattelin laittaa erilaisesta aiheesta jutun tänne, nimittäin leipomisesta.
Silloin tällöin pitää leipoa jotain meillä kotona. Yleensä on kyllä vaimoni, kondiittorimestari, joka leipoo mutta kyllä minäkin joskus leivon. Minullahan on kondiittori-leipurin koulutuksen ja myös kondiittorin ammattitutkinnon. Olen myös ollut töissä eri leipomoissa Helsingissä.
Tässä eilen katselin telkkarista ohjelmaa "kaksi parrakasta moottoripyöräilijä"  jotka ajelivat Itävallassa ja kokkailivat ja leipoivat siellä. He tekivät mm. Linzer-tortun, joka on jopa vanhempi kuin Sacherkakku. Siitä muistin minun vanhaa ammattikoulun aikaista reseptikansiotani. Muistin että minulla on Linzer-tortun ohjeet siellä, ja niin olikin. Tuli pakkotunne että nyt pitää leipoa sellaisen.
Tänään olen sitten sellaisen leiponut ja on just äsken otettu uunista ulos jäähtymään.


Tässä on kuva minun vanhasta reseptikansiosta jossa on aika paljon kaikenlaisia resepteja esim. kakkujen tekoon ja leivän tekoon. Suurin osa resepsistä on kirjoitettu käsin mutta on myös muutama kopiona saatuja. Haisevat vieläkin spriille, koska silloihan (vuonna 1974-1975) kopiot olivat sinisellä tekstillä olevia spriikopioita.


Tämä Linzer-tortun resepti on kuitenkin käsinkirjoitettu liitutaulusta minne opettaja on sen kirjoittanut meille. Tuolla tavalla kaunokirjoituksella vielä kirjoitettu mitä en osaa kyllä enään yhtään.
Tuo resepti on tietenkin isommalle satsille joten jouduin pienentämään sen reilusti.

Minun Linzer-tortun resepti:
200g voita, 3,5 dl vehnäjauhoja, 2 dl sokeria, 75g mantelijauhoja, 75g pähkinä-kookos-pistaasia jauhettuna, 1 tl leivinjauhetta, 2tl sitruunakuoren raastetta, 1 tl kanelia, 1/2 tl neilikkaa, 2rkl rommia, 1rkl sitruunan mehua ja 2 kpl munia.

Kaikki kuivat aineet sekoitetaan keskenään. Yhden kanamunan valkuainen erotellaan ja säästetään  tortun voitelemiseen.


 
  Sitten voi ja kananmunat ja jauhosekoitus sekoitetaan keskenään kunnes saadaan hyvä ja kiinteä taikina. Taikina laitetaan tunniksi jääkaappiin lepäämään.

 Tässä meidän uusi Kenwood, vanha joka meillä oli noin 25v sanoi itsensä irti viime syksynä.

 
Otetaan yksi kolmasosa taikinasta sivuun tortun ristikkoa varten. 
 
 Kananmunavalkuainen voitelemista varten.
 Vadelmahillo ja sen lisäksi siinä on myös kirsikkahilloa.
 Vuoka voideltu ja korppujauhotettu.

Kaulitaan levy tortun pohjaksi, täytetään esim vadelma hillolla ja kaulitaan ja leikataan nauhoja lopusta taikinasta. Voidellaan kananmunavalkuaisella.


Uuni 175 astetta Celsiusta ja torttu 45 minuuttia uuniin. Jos pinta on tummumassa liikaa niin laita kasteltu voipaperi päälle loppuajaksi.


Tässä tämä nyt sitten on, Linzer-torttu!

6. lokakuuta 2013

Habitare messut 2013

Tänä vuonna kävin Habitare messuilla niin kuin viime vuonnakin. Kävin siellä tyttärieni kanssa.
En tiedä, mutta minun mielestäni messut olivat aika surkeita. Olihan siellä paljon katseltava mutta en kyllä oikeastaan nähnyt mitään uutta esim huonekalujen puolella  :(

Laitan tänne kuvia muutamista jutuista mistä pidin ja on myös kuvia mistä en pitänyt ja haukun niitä tässä blogissa koska en todella tykännyt niistä ja miksi pitäisi aina olla positiivinen ja kirjoittaa vain hyvistä asioista.

Ensin valaisinosasto, uutta ja antiikkia. Kaikki nämä valaisimet ovat aika makeita mielestäni.

Uusi valonheitin valaisin oli Boknäsin osastolla hinta vain oli "pikkasen" liikaa. Tuo vanha taas oli antiikki osastolla ja muistaakseni silläkin oli kyllä hintaa.



Kivoja ja erilaisia nämä valaisimet, Nuo pienloisteputki lamput kivasti muotoiltu mutta itse en tykkää pienloistelampuista koska ne ovat niin pirun hitaita ja kestää tosi pitkään ennen kuin valoteho on täydellä ja ulkovalaisimissa ovat ihan p:stä, eivät kestä pakkasta yhtään. Onneksi minulla on varastossa paljon 60W ja 100W hehkulamppuja joita voi ulkovalaisimessa käyttää. Sisällä olen aika hyvin jo vaihtanut kaikkiin katto-, seinä-, pöytä- ja lattiavalaisimiin ledilamput. Siitä tulee aikamoinen sähkönsäästö.

 






Tämä pöytävalaisin on kiva. Valaisimen nimi on "KAPSELI" ja on prototyyppi ja suunnittelija on Simo Serpola.
 









Tämä on hauska valaisin myös, nyt en kyllä muista suunnittelijan nimeä.

















Artekin valaisimet ovat aina hienoja minun mielestäni.
 







 Hieno!






















Näistä pidän kaiken eniten, ovat kyllä todella hienoja ja makeita! Tuollaisen kun sais.



Yki Nummi, aina yhtä haluttuja ovat kyllä.



 Tanskalainen Louis Poulsen valaisimia. Hienoja hienoja.


 
 Antiikki osastolla oli tällainen valaisin.



Samoin tämä.




Huonekalu puolella sitten oli aika köyhää. Ihan muutamia tuoleja ja sohvia mitkä olivat erilaisia ja kivan näköisiä. Suurin osa oli kyllä niin samantyylistä ei mitään raflaavaa ja uutta.


Tämä sohvaryhmä oli hauskan näköinen. Tuoleissa ehkä hieman 70-lukua mutta silti ovat aika namin näköiset.





Tuoli 50-lukua modernilla tavalla.
I like it!




















Boknäsin osastolla tämä peltinen, matka-arkun näköinen olkkari pöytä




 








Tässä oleva keltainen tuoli minun makuuni. Seinäkellokin ei yhtään hullumpi.





Nämä ovat kierrätysmateriaalista ja Afrikassa tehty, ainakin näin ymmärsin. Korjatkaa jos tietoni ovat väärässä

 


Tämä oli ainoa keittiöjuttu mistä pidin. On kyllä niin 50-lukua että. Tosi makee!

 
 

 
 





Kellosta pidin koska oli Lontoo (tietenkin)




50-luku tyylinen, uustuotantoo oleva vaatenaulakko.







Minä tässä! Hei, mitä tästä nyt mitään muutakaan voi sanoa.


 

K-Rauta oli messuilla myös. En kyllä ymmärrä mitä ne siellä teki oikein! Kuvassa lukee Dream Builder, mitä hä? Mikä Dream Builder? Voi jumankekka sentään, kyllä on paskan jauhamista! Ihan totta! Niin kuin olen aikaisemmin tässä blogissa kiroilut K-Rautaa niin teen nytkin. K-Rautojen taso on kyllä laskenut aivan maantasoon. Niin huonoa palvelua sieltä saa ja ei ole tavaraa mitä haet. Yksinkertainen asia kuin ruuvin haku ja siihen esim nailon prikka niin ei löydy! Että mitä?! Juu ei ole sellaista, mikä se on, ei sellaista ole! Voi herran jumala sentään, kun kerran on sellaista olemassa ja sitten on pakko mennä hakemaan Bauhausista, siellä kyllä on. Miranol maalia ei ole, kun ei ole myyntiä! Mitä? Ei ole myyntiä! Kyllä taas muissa on! Ihan perseestä oleva kommentti kyllä oli. Otat 1/3 litran purkin maalia, pyydät siihen sävytyksen. Maksat siitä sävytyksestä 5 egee lisää, eli purkki maksaa silloin enemmän kuin valmiiksi sävyttetystä 1/3 litran purkista. Tulet kotiin ja on tarkoitus aloittaa maalaamista, avaat purkin ja sitten, mitä perkele?!  Purkissa on hikisesti 2/3 osaa maalia!
Että tällainen on K-Rauta! Ja mikä tuo Dream Builder tarkoittaa? Eikö me olla Suomessa? Suomessa on kaksi virallista kieltä, suomi ja ruotsi. Et sillee!

 


Sitten näistä sohvista. Kyllä oli niin samannäköistä sohvakalustoa joka valmistajalla. Ei mitään erikoisempaa tai uutta. Oikeastaan ainoa oli tämä punainen kalusto josta jo kuvan aikaisemmin tässä näytin.
 
 
 
 
 
 
Sitten pikkasen elektroniikka-osastoa. Tässä kolme kuvaa laitteista mistä pidin.
 
Ensin on tämä Samsungin Ultra HD LED TV S9. Kuva on peräti 85 tuumaa. Resoluutio on 3840 x 2160. Telkkarin koko jalustan kanssa on 2004.3 x 1624.4 x 581.5 mm
Sisäänrakennettu äänentoistojärjestelmä. Ei voi muuta sanoa kun että VAU!
 


Sitten on tämä Yamaha Natural Sound AV Receiver RX-A3030 vahvistin
Eiköhän tuo liitin määrä riitäis? Ehkä, just ja just!



Mageet kaiuttimet, tarttis vaan hieman lisää tilaa noita varten!

 
 
Sitten mennään antiikki osastolle. Tässä ihan muutama poiminto sieltä.
 
Tapio Wirkkalan tuotantoa.











Tässä tämä kirjoittelu tällä kertaa.